Anna minun tulla sun viereesi ja lohduttaa...

Janna - sä et ole hullu

 Särjetty ja satutettu sinua on monta kertaa
ja nyt kuvittelet että se on sinä jonka päässä viiraa

yhtäkkiä putoat pohjattoman syvään kuiluun
ja luulet että tästä on mahdotonta ikinä toipuu

anna minun
kantaa, auttaa
anna minun anna minun

anna minun tulla sun viereesi ja lohduttaa
hullu sä et ole mut joskus sitä romahtaa kivipohjaan
hiljaa nyt mennään mut henkiin sä jäät
hullu sä et ole mut juuri nyt on vaikeaa

sama se vaikka sinä rakastuisit johonkin väärään
sama se jos et sinä opi vielä siitäkään

tärkeintä on ettet sinä koveta sun sydäntä koskaan
jonkunhan on uskottava että vielä rakkaus voittaa

anna minun
kantaa, auttaa
anna minun anna minun

anna minun tulla sun viereesi ja lohduttaa
hullu sä et ole mut joskus sitä romahtaa kivipohjaan
hiljaa nyt mennään mut henkiin sä jäät
hullu sä et ole mut juuri nyt on vaikeaa
 --------------------------------

Kun kuulin tuon biisin ekan kerran, niin etin sen spotifystä ja kuuntelin ehkä 15 kertaa peräkkäin ja opin biisin.. Tuosta biisin sanoista tulee mieleen omat raskaat ajat ( Aadan syntymän jälkeen, mummin kuoleman jälkeen ja viime syksyn masennus) ja se että ketä on ne todelliset ystävät ja kuinka korvaamaton oma perhe on, ja tietenkin Tomin perhe ( M & O, J & J )
Ilman teitä en olisi jaksanut. 
Viime syksy oli NIIN raskas, ja mulle ehdotettiinkin lepotaukoa eräässä paikassa, ja olin jo melkeen valmis menemään, ja ilman perhettä olisinkin mennyt. Mutta oon tyytyväinen että "päätin jäädä kotiin" koska nyt kun miettii aikaa taaksepäin ja tähän asti niin TOMI <3 ZYKY <3 ÄITI <3

Parempiin asioihin. ens viikolla mulla alkaa näyttö, ja sen viikon jälkeen vielä kolme päivää työharjottelua, ja sitte se on ohi !! HITSI että jännittää. 

Lauantaina vietetään anopin 60v synttäreitä etukäteen. Ensin syödään ja teatteriin. JES! Loistava ilta tulossa. Ja kaikki tämä kiva tapahtuu ilman lapsia. Siitä onkin aikaa kun ollaan Tomin kans oltu jossain ilman lapsia. <3

Työharjottelusta täytyy sanoa että kiva paikka, ja mahtava ohjaaja!!

Nyt tietokone kiinni ja unten maille, aamulla 05.45 herätys ja Veeti päiväkotiin ja ite töihin. Huomenna vietetään myös rakkaan aviomiehen synttäreitä! 


 <3: llä JONNA 

Stella - 25 ..

 STELLA - 25

 
väsynyt oon odottamaan
numero kädessäni toivon, että mua kuunnellaan
kädet on kylmät, veri ei kierrä
ei tää kehoni kestä enää
se on 25, vasta 25
onko vielä toivoo?
jos lujasti tahtoo, kai vuodet meille vaihtuu
onhan vielä toivoo
kun lujasti tahtoo, vuodet meille vaihtuu
ne vaihtuu
väsynyt oon odottamaan
numero kädessäni toivon, että mua kuunnellaan
taas uudet lääkkeet, näillä se lähtee, sanovat
näetkö silmäni palavat
ei se mee vaan niin, ei se mee vaan niin
onko vielä toivoo?
jos lujasti tahtoo, kai vuodet meille vaihtuu
onhan vielä toivoo
kun lujasti tahtoo, vuodet meille vaihtuu
nukutaan valot päällä, saisin sua katsella
nukutaan valot päällä, et anna mua satuttaa

viimeset viikot

Alotin tänään viimesen työharjottelun palosaaren kotipalvelussa, ja ekan päivän jälkeen voin sanoa että tää viimenen 5 viikkoinen työharjottelu menee hyvin, ja kun on kiva ohjaaja niin hyvä hyvä.
Harjottelua olisi oikeasti 6 viikkoa, mutta kun mulla on niin paljon työkokemusta niin halusin ottaa yhen viikon vapaaksi että saa vähä rauhoittua ja ymmärtää tilanteen että MÄ VALMISTUN !!!! Se on mulle niiiiin jumalattoman iso asia ettei kukaan varmaan voi ymmärtää.
Alotin koulun 2006 syksyllä, ( kolmen vuoden koulutus) 2013 joulukuussa valmistun ja tuohon väliin mahtuu työntekoa, kahden lapsen syntymä, vaikea masennus, mummin kuolema, ja piiiiitkä sairasloma  koulusta, MUTTA nyt on tosiaan enään vähä jäljellä ja mä teen sen :)

Onneks ihana anoppi haluaa miehensä kanssa tulla kattomaana kun valmistun, eihän se äitin poissaoloa korvaa mutta kivaa silti. Sitten mennään vielä rossoon syömään, ja sielä kun viimeksi kävin niin löysin yli hyvää viiniä, mutten löytänyt sitä alkosta ollenkaan :(

Lauantaina on suuri päivä mun tyttärelle, joka on fanittanu Robinia siitä lähtien kun on kuullut ensimmäisen kerran biisin frontside ollie, en oo IKINÄ nähnyt KETÄÄN joka voi fanittaa toista noin kovaa, ja tuo tyttö on 5v. <3 NOH, lauantaina mennään Robinin keikalle, johon lähtee myös hyvä ystäväni lapsensa kanssa.

Nyt meinaa silmät painua kiinni, ja kun mulla on 07.00 työvuoro niin äkkiä valot kiinni ja nukkumaan!

syksyä ja tinttailua

oi kuinka tää aika rientääkään!! 

Alotetaan vaikka siitä että äitee lähti sinne espanjaan, jossa aikoo oleskella sen 7 kuukautta, ja lähdöstä on jo 42päivää. IKÄVÄ ON KOVA, mutta näin unta että aika meni nopeesti, niin eiköhän se menekkin.

 Toinen juttu on se että tuntuu että hetki sitte sanoin että 5 kuukautta niin oon valmis lähihoitaja, no enään on 7 viikkoa jäljellä. Vielä on 1 päivä teoriaa ja torstaina vaan yksi koe ja sitte alkaa työharjottelu.

Nyt kun syksy on jo hetken täälä suomessa ollu, niin voin sanoa että olen yllättävän hyvin jaksanut. Yleensä syksy on sitä masentavinta aikaa.. No okei, oon toooooosi väsynyt kokoajan, mutta en masentunut tai allapäin.

Lapset jaksaa priukata ja leikkiä, tapella ja huutaa, kiukutella ja itkeä.
Vaikka Veeti on jo 2v2kk niin nyt Aada on alkanut reagoimaan enemmän siihen että Veeti tarvii enemmän apua, joten äitinä autan enemmän tietenkin. Aadan suusta kuuluu usein "sä oot vaan Veetin kans" TAI "sä rakastat vaan Veetiä" ja syy siihen on että Aada ei ymmärrä että miksi Veetiä pitää auttaa enemmän.
Mustasukkaisuus näkyy siinä että kun poikaa puetan niin Aadastakin tulee "vauva" jota pitää vähän auttaa.
Neiti on alkanut taas tinttailemaan tosi paljon, huutaa ja ei tottele ( jonka johdosta jäähypenkki on paljon käytössä) Ja meillä taas isäntä ei oo mikään maailman kärsivällisin ihminen niinkuin en minäkään ja kaikki on huonolla tuulella kun yks tinttailee, sitte toinen alkaa tinttailla ja sitte pian kaikki tinttailee..
Ei pahemmin auta enään laskut 1-10 kun neiti on päättänyt tinttailla, LOPPUISPA TÄÄ UHMA JO :D
Aadan tuttuja huutoja
" Mä en oo enään sun tyttö"
" Sä et oo enään mun äiti"
" pian mä muutan pois enkä tuu enään koskaan takasin"
" Mä muutan isin luo, sielä saan tehä mitä haluan"

Mutta kyllä se sitä Veetiä osaa ärsyttää, sitte kun veeti on joskus tutilla heittäny aadaa naamaan ja se oli eka aadasta tooosi hauskaa, ja nyt veeti tekee sitä vähän väliä koska aada kerran nauroi.. huoh :D

No mutta muuten ihan kivasti menee, meillä nukutaan yöt ( useimmiten) Ja tehdään asioita yhdessä, milloin enemmän ja milloin vähemmän..

Nyt kun postiluukusta on tippunut lelulehdet, niin Aada jo kovasti odottaa että saa kirjoittaa pukille, oliskohan se tällä viikolla aiheena.

Ja Aadan kans ollaan laskettu että YKSITOISTA PÄIVÄÄ ROBININ KEIKKAAN!!!! Aada mulle totes " äiti mua jännittää yli kovaa" <3

Näihin kuviin!

JONNA