Sivun näyttöjä yhteensä
perjantai 29. maaliskuuta 2013
tyttöjen reissu uusiksi
Eli tarkotus oli lähteä lapsuudenystävän ja Aadan kans keskiviikkona laivalle ja tallinnaan yöksi. Mutta tämä lapsuudenystävä sairastu. Noh, meni viime tippaan että sain uuden ystävän mukaan. En halunnut pettää Aadaa, kun se oli niin innoissaan reissusta. No sitte keskiviikkona TUNTIA ennenkuin oli tarkotus lähteä ajelemaan kohti helsinkiä soitin silja linelle vaihtaakseni ystävän nimen sinne tietoihin. Kävikin niin että kun tallinnaan lähtee niin ikäraja on 21, oli viikko tai viikonloppu, ja tämä uusi ystävä sanotaan vaikka L, niin ei ollut vielä 21, joten matka peruuntui.
Aada kuuli puhelun ja purskahti itkuun. Aloin heti miettimään seuraavaa vaihtoehtoa koska en todellakaan halunnut pettää Aadaa. Menin neidin perässä huoneessa ja yritin lohduttaa jolloin mieleeni tuli että jos lähdettäisiinkin HOPLOPPIIN, sinne neiti on aina halunnut. Kun kysyin Aadalta niin unohtu itku ja se alkoi pomppia kahella jalalla ja kiljumaan "JEE JEE "
Sitten suuntana oli Tampere, autossa oli Aada, minä ja L :)
Tampereella oltiin kolmelta ja mentiin heti hoploppiin. Aada oli NIIIIIIIIIIIIIN innoissaan ja tuli vähän väliä kiittelemään kun olin sen sinne vieny. En oo koskaan nähnyt tyttöä noin onnellisena <3
Hoplopin jälkeen lähdettiin koskikeskukseen lelukauppaan hakemaan Aadalle lelua, tyttö pyöri mietiskellen ympäri lelukauppaa ja sitten löytyi aarre
Aada oli ite saanut matkarahaa 30e joten lupasin maksaa loput tuosta lelusta. Ei ollu neidin valinta mistään halvimmasta päästä, mutta koska se oli tyttöjen päivä, en laittanut ollenkaan vastaan :) Lelukaupasta mentiin vielä syömään rossoon, missä neidille ei paljoakaan ruoka maistunut. Mutta mä tykkäsin. :)
Sitten matkaan jälleen, mutta vielä oli IKEA edessä. sielä meni runsaat 25e :D heh.
Kotona oltiin vähän yli klo 00.00 !
Tänään perjantaina on rento päivä. Sain ite nukkua yhteen ja sitte Tomi meni päiväunille. Tänään on tiedossa vielä ulkoilua ja ruokaa, ja sitte illalla vielä elokuva loppuun, mitä ei eilen illalla jaksanu katsoa.
Huomenna on se kauan odotettu päivä Tomin sukulaisten kanssa. Ensiksi virpomaan ja sitte syödään. ja tietenkin hyvä seura :)
Nyt Hyvää pääsiäistä kaikille !
maanantai 25. maaliskuuta 2013
pitkästä aikaa
Mä oon ollu niin kiireinen etten oo kerenny kirjottelemaan blogia hetkeen aikaan. Nyt oon kotona kun Veeti on huonossa kunnossa, aamulla oli kuumetta mutta nyt ei enään. Poika heräs AAMU-UNILTA klo 11.35 heh, ja nyt se loikoilee sohvalla ja kattoo muumeja, raukka on vieläki iha väsynyt. Hetki sitte vaan paleli niin piti laittaa vällyjen väliin. <3
Keskiviikkona on se kauan odotettu retki kun lähen rakkaan lapsuudenystävän kans helsinkiin ensin autolla ja siitä laivalla Tallinnaan ja yö hotellissa ja torstaina takasi. Ja retken kruunaa sen että rakas tyttäreni Aada tulee mukaan. Aada pakkas jo puolitoista viikkoa sitte laukut eteiseen valmiiks eikä malttanu odottaa että lähetään. Nyt on enään kaks päivää ja tyttö on yli innoissaan, ja kehuu kun Jenni tulee mukaan :)
Ainut vain että helsinkiin on matkaa 422 km eli VIISI TUNTIA AUTOSSA + tauot. heh heh, matka laihialle Aadan kans on niin pitkä että sillon jo kyselee koska ollaan perillä :D Nyt pitää keksiä PAAAAAAAALJON tekemistä sille!!
Pääsiäinen menee Tomin sukulaisten kanssa ja Aada pääsee virpomaan a & e kanssa !
Mun rakkain äiti täyttää 1.4 VIISKYT VUOTTA ! <3 niitä sitte juhlitaan kans .
Mitäs muuta!
Oon tosi ilonen kun aurinko on ruvennu paistamaan päivittäin ja mun masennus on helpottamaan päin. Lauantaina Tomi anto mun nukkua vähä myöhempään ja sitte ku heräsin niin aloin tekemään ruokaa ja sitte kerkesin siivoomaan ja imuroimaan.. Mikä oon "uus" juttu pitkästä aikaa kun en oo hirveesti saanu aikaan. Mutta nyt oon päivittäin paremmalla tuulella. Toivotaan että pian saa alkaa pienentämään masennuslääkityksen annosta :)
Koulussa meillä on tehtävänä muistipolun rakentaminen. Teen luokkakaverin kans yhtä pistettä siihen. Ja valittiin vaasan keskusta 1940 - 2013 eli miten tähän on tultu. Oon jo laittanu sähköpostia muutamalle ihmiselle jos he osaisivat kertoa että mistä löydetään kuvia vaasan keskustasta, eli torin laidalta että millanen se oli vuonna 1940 ja siitä tähän asti.. Veteraanipäivää varten siis :)
ei muuta ku jee jee ja hyvää alkanutta viikkoa !
maanantai 25. helmikuuta 2013
perheen hiihtoloma !
Taas on uus viikko alussa, ja meillä kotona se tarkoittaa hiihtolomaa. Lapset ja Tomi on vapaalla tämän viikon, ja tietysti minä.
Perjantaina haettiin muksut päiväkodista ja mentiin suoraan gerbyyn rantaan kattomaan jäätilanne, ja sielä meni muita autoja, joten lähdimme itsekin ajelemaan jäälle. Tomi teki käsijarrukäännöksiä muutamia ja Aada nauraa kikatti takapenkillä Veetin ja äitin seuratessa tytön iloa. Sitten päätimme lähteä käymään Kalajannella, missä en oo koskaan käynyt talvella. Pääsimme kalajannen rantaan ja Aada nousi autosta ja kysyi ekana " MISSÄ SE KALA ON" :D raukka ! Kävimme kahvilla ja mehulla ja jatkoimme matkaa takasi kotiin. Lapset meni äitille yöksi ja me saimme Tomin kanssa mennä siivoomaan kellari komeroa, koska sinne me ollaann aina tavaraa viety ja HARVOIN se tulee siivottua. Siivoominen meni yllättäen ripeesti ja kello oli noin klo 21 ja otettiin muutamat kaljat ja lonkerot ( itsehän en kaljaa juo) ja sitten innostuin lähtemään Vanhaan messiin muutamalle. Tomi ei innostunut aluksi yhtään, mutta lopulta lähdimme käymään muutamalla. Kotona oltiin kivan ajoissa.
Lauantaina oltiin äitillä ja sieltä kun lähdimme niin haettiin Makuunista Aadalle elokuva. Perus lauantai siis.
Sunnuntaina lähdettiin käymään jälleen kalajannella, koska sielä oli Drag race, eli moottorikelkkojen kiihdytyskisat, aluksi en ajatellut että se voisi olla mitenkään mielenkiintosta, mutta WAU sitä ihmistenmäärää ja niitten kelkkojenki. Meteli oli joistakin kelkoista JÄRJETÖN.. Emme kovin kauaa olleet kun Veeti aivasteli ja pärski. Kotimatkalla huomasin pojan olevan hiljainen ja punertavat posket. Ajattelin sen johtuvan siitä kun ulkona oltiin, ihan niinkuin Aadankin posket oli punaset. Kotona mittasin ja kuume näytti 37.7.. laitettiin suppoa ja lähdimme kuitenkin käymään vielä Tomin tädin luona, jossa oli myös muita Tomin serkkuja. Sielä huomasin että Veeti oli melko hiljainen ja kuuma. Kahvin jälkeen lähdimme päivystykseen.
Päivystyksessä oltiin 18.45 ja pois päästiin klo 21 suunnilleen. Odottamisessa meni tunnin verran, vähän yli. Lääkärille kun päästiin niin Velmetri alkoi huutamaan kun näki stetoskoopin. Lääkäri sai kuitenkin kuunneltua hengitystä, ja totesi että hengittää nopeesti ja keuhot rohisee. Ajatteli että jos se olisi keuhkoputken tulehdusta, mutta CRP oli 12, eli se poissuljettiin. Kuume oli 38.8. Halusi kuitenkin että Veeti ottaa ventolineä ennenkuin lähetään pois ja vielä kuuntelisi keuhkot.
Siitähän se " riemu repes" kun Veetille piti väkisin pitää naamalla happinaamaria, josta saisi ventolineä. Se että se piti ääntiä, mutta se höyrykin vielä. Veeti huusi naama punasena. En hoksannut siinä tilanteessa, että Aada säikähti todella kovaa kun pikkuveljelle väkisin laitettiin " kuumaa juttua naamaan" ei siis hoksannut siinä tilanteessa kertoa Aadalle että ei mitään hätää. Tyttö alkoi itkemään heti kun päästiin huoneesta käytävälle odottamaan lääkäriä. Aada reppana, ymmärsi kyllä sitten kun kerrottiin että se ei ole mitään kuumaa, vaan höyryä. Mutta huolissaan Veetistä oli kovasti. Sen jälkeen Veeti nukahtikin syliini ja lääkäri sai kuunnella vielä äänet keuhkoista ja totesti että kuullostaa paremmalta. Antoi Ventoline reseptin ja kuumelääkettä. Sanoi että jos kuume nousee yli 39 eikä lääkkeillä laske niin takasin lääkäriin, sama jos ventoline ei auta hengitykseen.
Tänään ei ole aamulla ollut kuumetta, mutta nukkunut hyvin. Äsken söi ja nyt leikkii isin kanssa pallolla ja kovasti naureskelee <3 Aada on "tätällä" eli kummitätinsä Annen luona ja mummin luona ja tulee illalla kotiin :)
Myös masennus on parempaan suuntaan ja varsinki näin aurinkoisella ilmalla on jaksanut enemmän. Tänään olen keittiön kaappeja mennyt läpi.
Huomenna mennään ystävän luo Aadan kanssa. Veeti saa jäädä isin kanssa kotiin. Huomenna myös vyöhyketerapiaan äitin ja Veetin kanssa. Aada tulee mukaan katsomaan. Myös ennustusta joistain korteista, en tiedä asiasta enempää.
Nyt kahvia !
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
Shoppailu reissu Anopin kans !
Tiistaina käytiin Anopin kanssa Kivihaassa shoppailemassa.
Ekana mentiin H& M josta löysin ihanan paidan Aadalle. Olihan se ostettava kun tietää että tyttö tykkää siitä..
Anoppi löysi Velmerille Angry birds t-paidan, jota Veeti siis kutsuu AMPUTIKSI !
Huomenna poika saa sen päälleen päiväkotiin.
Lindeksistä löysin Veetille muutamia ihania paitoja, mutta maltoin ostaa vain yhen. Aadalle löysin kans muutaman paidan,joten ehkä sitte ku lapsilisä tulee. Mutta Veetin paita on tässä
Itelle en löytäny oikeen mitään, joten lapset vaan sai :D No vei Anoppi mut salaatille, se paras salaatti <3
Sitte käytiin parilla kirpparilla ja Veeti sai päiväkotiin varavaatteita kun on niin kova syömään että melkeen joka päivä tulee pussillinen vaatteita pesuun :D
Huomenna Aada tulee kotiin ja saa avata tuliaislahjan jonka Jenna oli espanjasta lähettäny. Tiedän että rakastuu niihin. Ja kuvan laitan sitten huomenna :)
maanantai 18. helmikuuta 2013
normaali viikko
En oo kerenny hetkeen kirjottelemaan kun ei oo ollu mitää raportoitavaa! Perus viikko on ollut. Sunnuntaina olin töissä kiiston miesten pelissä ja tiukka kaksi erää oli. VÄHÄN jännitti. Kolmatta erää en oikee kerenny kattomaan kun oli niin paljo tekemistä kioskin yms kanssa.
Tänään alkoi uus viikko ja Tomi on tän viikon yövuorossa, ja mä oon torstaihin asti Veetin kans kahestaan. Tähän viikkoon kuuluu huomenna Anopin kans kivihakaan shoppailemaan ja keskiviikkona mennään anopille syömään. Torstaina Aada tulee takasi kotia ja pitää keksiä yhessä jotain. Tyttö haluaa aina ekana päivänä että joku tulee meille tai me mennään jonku luo :D
Perjantaista eteenpäin ollaan varattu kirpparipöytä, ja tää viikko meneekin hinnoittelemisessa tuotteita mitä tässä perheessä ei enään tarvita :)
Ja perjantaina Tomilla alkaa hiihtoloma sillloin niin ens viikko menee perheen kans.. Yhtenä päivänä mennään troppariin perheen kera ja äitiki lähtee.. ehkä pikkuveliki? ja sen jälkeen syömään johonkin. Ihanaa mennä perheen kesken, ku Veeti ei oo koskaa ollu tropparissa. Lisään kuvia sieltä sitte.
Ens viikolla meillä alkaa myös kellarin supersiivous ja kaikki ylimääränen lentää kivasti pois, tai sinne kirpparille :D
Nyt pyykit kuivumaan ja puuroa syömään!
Hyvää viikkoa kaikille !
tiistai 12. helmikuuta 2013
erityislapsen äitinä
Eilen illalla pari tuntia pyöriessäni aloin miettiä äitiyttä ja stä miten se on muuttunut kun perheeseen syntyi erityistä tukea tarvitseva lapsi. Veeti 1v5kk todettiin puolivuotiaana CP-vamma, lääketieteellisellä nimellä oikeanpuoleinen spastinen hemiplegia, Kun wikipediasta katsotaan niin siinä sanotaan näin:
CP-vamma on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota
CP-vamma siis tarkoittaa, että aivoissa tapahtuneen vaurion takia henkilö ei kykene käyttämään joitakin kehonsa lihasryhmiä normaalilla tavalla. CP-vamma ei etene eikä tartu. Sitä ei myöskään voida parantaa, vaan se on ihmisellä koko eliniän, mutta erilaisten terapioiden (kuten fysio-, toiminta- ja puheterapia) sekä apuvälineiden avulla voidaan parantaa CP-vammaisten elämänlaatua ja edistää tasavertaista osallistumista yhteiskunnassa.
Spastinen CP-vamma on yleisin CP-vammatyyppi, jota esiintyy noin 80 %:lla kaikista CP-vammaisista. Spastisuus tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän lihasjänteys, tonus on pysyvästi kohonnut. Kohonnut lihasjänteys vaikeuttaa lihaksen työtä. Spastinen CP-vamma näkyy ulospäin jäykkänä ja vaikean näköisenä liikkumisena ja joissakin tapauksissa esimerkiksi esineeseen tarttuminen ja irti päästäminen voi olla vaikeaa. Vaikeimmissa tapauksissa lihasjänteys on niin suuresti kohonnut, että omaehtoinen liikkuminen on mahdotonta.
Eli siis Veetillä on vaikeuksia käyttää oikeaa kättä ! Veeti ei itse tartu oikealla kädellä tavaraan, ja jos Veetin käteen laittaa tavaran,ei osaa päästää siitä irti, vaan joutuu vasemmalla kädellä ottamaan sen pois. Mutta nyt arki tuntuu helpottavan valtavasti. Vaikka Veeti ei käytäkkään oikeaa kättä juuri ollenkaan, niin kun miettii aikaa taaksepäin kun selvisi minkä diagnoosin poika sai, niin oli valtava järkytys ja pelko. "oppiiko koskaan kävelemään" " entäs konttaamaan" Mielessä kävi myös tietenkin että oppiiko koskaan istumaan, koska kun diagnoosi tuli ei ollut Veeti oppinut vielä istumaan. Tiedettiin kuitenkin että oikeapuoli on heikko. Silloin myös oikea jalka oli heikko,missä nyt on huomattu suuri ero. Itkin melkein joka ilta sitä että saako lapseni normaalin elämän, vai joutuuko olla kokoajan joku auttamassa. Mietin jopa koulun lopettamista, ennenkuin edes pääsin takasin, koska luulin ettei poikani pärjäisi päiväkodissa kun tarvii kaikessa apua. Mutta silloin minulle sanottiin heti että ehdottomasti pystyy olla päiväkodissa, sielä on hoitajia ja Velmeri olisi saanut oman avustajan jos ryhmä olisi ollut isompi.
Nyt on myös pakko kehua Veetin päiväkodin ryhmän hoitajia. Aivan uskomattoman hyvin ottanut Veetin vastaan ja unelmahoitajat, ei mitään huonoa sanaa ole koskaan ollut sanottavana. Kun on ollut palaveria päiväkodilla jossa on ollut mukana kuntoutusohjaaja, puheterapeutti,fysioterapeutti ja joku muu, en muista nimitystä. Ja sitten vielä Veetin ryhmänohjaajat on myös olleet mukana ! :) Mahtavaa!
Nyt Veeti on oppinut seisomaan tukea vasten hetken aikaa. Ei itse nouse mutta kun sen laittaa seisomaan sohvaa vasten niin seisoo siinä tukien tietenkin sohvasta. Kun pikkuherra alkaa pikkuhiljaa pyllistellä, niin tietää että alkaa voimat loppumaan. Tän kuun lopussa Veeti täyttää 1 ½ vuotta <3 Alussa oli kiire muka saada tietää käveleekö poika koskaan,mutta tänä päivänä en huoli siitä. Tärkeintä on että pikkumies on onnellinen ja kehittyy kun siltä itestä tuntuu.. en halua olla äiti joka vaatii kaiken olevan täydellistä..niinkuin jotkut äidit ovat.
Kuulun LEIJONAEMOIHIN, joka on vertaistukiryhmä erityislasten äideille, ja se on mahtavaa. Ja vielä kun on Vaasan leijonaemot, joten tääläkin on lähellä vertaistukea tarjolla. Tiedän myös että kerran kuussa on kokoontumisia,mutten ole saanut aikaiseksi mennä mukaan..ehkä vielä joku päivä.
Mutta niinkuin joku leijonaemoista kerran minulle kirjoitti " Kun oppii hyväksymään oman lapsen tilanteen,ei ole väliä muiden lasten kasvulla" ja silloin ymmärsin miksi harmittelin kun jotkut lapset jotka olivat nuorempia että ne tekevät sitä ja tätä, mutta ei meidän poika. Sitten kun osasin todella hyväksyä asian niin ei ole ollut muilla lapsilla merkitystä ( siis siinä kasvussa) Veeti oppii kun oppii.. :)
Tämä on ehkä sekavasti kirjotettu,mutta helpotta itteä kun saa vähän purkaa! Ja kyllä erityslapsen äitinä on välillä rankkaa mutta myös ihanaa <3 Ja kun Veetistä kirjotan paljon niin pakko kehua myös mun pian 5v neitiä, Se osaa lukea <3 kovasti tänään väsäillyt ystäväpäiväkortteja ja käytiin myös raunioilla laskettelemassa ja saatiin ihana Emma mukaan <3 Joku päivä uudestaan. Tällä viikolla en oo pahemmin ulkoillut,tai käynyt kävelyllä. Tiesin että kun viime viikolla kävi 21km niin tää viikko jää melko minimaaliseksi. Huomenna ehkä kattomaan iskää <3
Öitä !
lauantai 9. helmikuuta 2013
viikonlopun viettoa !
Siitä on hetki ku oon kirjottanu ! Nyt on taas aikaa.
Torstaina siis käytiin Tomin kans lounaalla kivihaassa, Aschan kahvilassa. Sielä on mun mielestä parhain salaatti ikinä. Sielä mä tykkään käydä.
Sieltä kun Tomin kans lähettiin niin kaupan kautta kotiin ja vielä apteekkiin. Apteekista haettiin vitamiinejä ja mä halusin ehdottomasti Beroccaa ! Hauskinta on se että aamusin kun otan vitamiinejä niin niitä onkin sitte "muutama" :D 2 kpl masennuslääkettä, 2kpl mölleriä, 1 kpl joku jossa on 17 eri vitamiinia, ja sitten vielä D-vitamiini pillerit x2 :D En voi sanoa että olis kovinkaan väsyny päivisin. Ainut on vaa se inhottava aamuherääminen, ei mitään mun herkkua !
Perjantaina aamulla kun Veeti herätti mut klo 6.35 olin varma etten jaksa lapsia viedä päiväkotiin kahdeksaksi. Mutta kuinkas kävikään, MÄ TEIN SEN. mä vein lapset pyörällä päiväkotiin. Sen jälkeen poljin luonnollisesti takasi kotia ja menin peiton alle vielä nukkumaan muutamiksi tunneiksi. Kun Tomi oli hakenut lapset niin se lähti meitä viemään äitin luo vanhikseen. Sielä tulee vietettyä koko viikonloppu.
Äitin luona lähettiin heti käymään kaupassa ja variskalla, sitte kun päästiin takaisin äitin luo niin lähettiin vielä kävelylle,hakemaan raunion siwasta äitille vaatepaketti ja käveltiin takasi. Se matka oli 3.5km pitkä. ja kun siihen lisätään se aamuinen 2.4 km JA lasketaan koko viikon kävelysaldo niin se on TASAN 21 KM !!!!
Ette uskokaan kuinka ylpeä itestäni oon, ku oon ollu viime vuosina tosi huono liikkumaan.
Tänään mun ihana äiti anto mun nukkua vähäsen myöhempään ja antoi lapsille aamupalaa. Kun heräsin niin aamupalaks kuppi kahvia ja yosa jogurtti. Vähän ennen klo 12 lähettiin variskalle, koska klo 15 alkoi kiiston peli, jonka ne sitten voitti 3-1. En kerenny kun melkein kaksi erää kattoa, ja sitte pitikin ruokkia Veetiä ja pitää sille seuraa. Oltiin takasi äitillä vasta klo 18.30 ja nyt on sauna päällä. Veeti leikkii sammakoilla, Aada piirtää ja värittää. Ite kerkeen täs blogin kirjottaa ennenkuin mennään kaikki yhessä saunaan ! ( Tomi siis ei ole täälä, eihä me muute kaikki yhes mentäis mamman kans saunaan) :D
Kun tiistaina tuli taas pientä takapakkia masennuksesta, päätin että nyt mun ajattelutapa täytyy muuttua, petyn niin helposti että annan aina masennuksen voittaa. Nyt lupasin itelle tsempata aikalailla kaikessa. Teen enemmän asioita mitä en yleensä tee, siis just tää ulkoileminen ja öö :D En osaa selittää mut jotenki mun koko suhtautuminen tähän masennuksen päihittämiseen on muuttunut, hyvään suuntaan. Ja vaikken oo koskaan ollu mikään alkoholin suurkuluttaja, mutta lupasin itselleni olla pääsiäiseen asti juomatta yhtään alkoholia, siis vielä 49 päivää. Ei se mulle ongelma ole. Viime viikolla kun olin yhtenä iltana ulkona äitin kans, koska halusin kokeilla että auttaisiko se jos pääsisi vähän ulos ja tekemään jotain mitä ei yleensä tee. Kyllähän se piristi.. Ainut vaan että kun en sinä päivänä voi ottaa masennuslääkkeitä kun juon ja sitten vielä kaks seuraavaa päivää jäi ottamatta niin voitte kaikki kuvitella mitkä vierotusoireet iski tiistaina.. se oli ihan tuskaa. Tuntui että suu puhui potaskaa ja asiaakin, ja itse seurasin vierestä. en osaa sitäkää yllättäen selittää. Et seki on kyl yks syy miks saa olla ottamatta alkoholia yhtään, ettei tuo lääkkeiden ottaminen jää tauolle päiväksikään. Ainakin nyt pääsiäiseen asti, toivotaan että itekki voi silloin jo paremmin.
Viime yönä Aada nukkui mun vieressä, ja voi luoja että se on pyöriny, töniny ja potkinu mua ja sitte se vielä höpötti :D Tuntuu et olis mustelmilla! Sitte se aamuyöstä herätti mut ja valitti että niska kipee :/ Saa nähä tuleeko kipeeksi ku ekaa kertaa valittaa noin. Katotaan, no ite oon sairaslomalla vielä helmikuun loppuun,että kotona se neiti saa parantua rauhassa.
Lopuksi vielä kuva mun lapsista.. Pyysin niitä vierekkäin et saan hyvää kuvaa..
..NOH..
Hyvää lauantai iltaa kaikille !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






